Petri Neuvonen (toim.)
Kerrostalot 1880 - 2000 - arkkitehtuuri, rakennustekniikka,
korjaaminen
Rakennustieto Oy, Helsinki, 2006, 288 s.
Yllätykset vähenevät korjausrakentamisessa
| Suomalaisten
asuinkerrostalojen rakennustapoja esittelevä kirja
suunnittelijan työpöydällä saattaa parhaimmillaan
merkitä sitä, että ns. yllätyksiä
korjausrakennustyömailla ilmenee yhä vähemmän.
Kerrostalojen rakentaminen on kautta vuosikymmenten
noudattanut hyvin tarkasti kulloisiakin konventioita,
joiden perusta on rakennussäädöksissä ja kustannusten
minimoimisessa. Valtavirrasta poikkeavaa
rakennustekniikkaa on käytetty hyvin vähän. Uudesta
käsikirjasta löytyykin lähes kaikkien suomalaisten
asuinkerrostalojen rakenteiden kuvaus pääpiirteisesti. Kirja on tiivistelmä arkkitehti Erkki Mäkiön johdolla laaditusta, aiemmin kolmena erillisenä teoksena julkaistusta sarjasta, joka sisältää kerrostalot vuosilta 1880-1975. Lisäksi on otettu mukaan uusimpia rakennuksia vuosilta 1975-2000 käsittelevä osuus. Teossarjan tiivistäminen yksiin kansiin on perusteltua suurelle yleisölle tarkoitetun tietoteoksen tuottamiseksi. Rakentamisen historiasta syvemmin kiinnostuneen kirjahyllyssä aiemmin julkaistu kirjasarja puoltaa silti paikkaansa, koska se sisältää perusteellisemmat analyysit vanhoista rakennustavoista ja koko rakentamisen toimialasta sen yhteiskunnallisessakin kontekstissa. Kokoomateoksessa tätä osuutta on supistettu, mutta uutena näkökulmana on otettu mukaan tyypillisimmät korjaustilanteet ja rakenteiden edellyttämä ylläpitohoito kunkin ikäisissä kerrostaloissa. Tämä tieto on suunnattu erityisesti suunnittelijoille, rakennuttajille, isännöitsijöille ja taloyhtiöiden hallituksille. Rakennusten anatomiaa ymmärtäen monille homevaurioilta näyttäville ilmiöille annetaan kirjassa luonnollinen selitys. Tästä hyvä esimerkki on kuvaus 1910-15 luvuilla yleisen I-teräksillä kannatetun välipohjan ominaisuuksista: “Kattopinnassa voi etenkin ulkoseinän lähellä olla myös palkkien levyisiä tummia raitoja. Ne ovat muodostuneet, kun huoneilman vesihöyry on tiivistynyt I-terästen viilentämiin rappauksen kohtiin ja lämpimän huoneilman nostattama pöly on tarttunut näihin kosteisiin pintoihin.“ Suomen kaupunkien
asuinkerrostalo on nuori ilmiö, vain vähän toistasataa
vuotta. Kirja tiivistää mainiosti tämän lyhyen
historian. Miksi kunakin aikana on suunniteltu ja
rakennettu juuri näin. Kaikille rakenneratkaisuille
löytyy looginen selitys. Selityksen saa myös
rakennustekniikan kehittymisen ohella toisinaan ilmennyt
rakentamisen laadun heikkeneminen Aimo Nissi, arkkitehti, arkkitehtuurin historian tuntiopettaja Teknillisessä korkeakoulussa.
Kuvat ja kuvatekstit: Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. |